Mikä on resepti tasapainoiseen elämään?
Tasapainoinen elämä. Mitä se tarkoittaa? Kun puhun tasapainosta liittyen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun, tarkoitan sitä sinun yksilöllistä tapaasi elää, joka palvelee sinua parhaiten ja tekee sinulle hyvää.
Tasapainoinen elämä ei tarkoita tasaista tai tylsää elämää. Päinvastoin, kun elämän osaset ja omat energiat ovat tasapainossa pystyy elämästä nauttimaan sen koko laajuudessa. Samalla on voimavaroja hyväksyä myös elämän haastavammat ja kurjemmat puolet.
Tasapainoon elämässä kuuluu niin keho, mieli kuin sielukin - kaikki meidän tasomme ja ulottuvuutemme.
Mikä on sinulle sielunruokaa, jotakin sellaista mikä saa sisäisen valosi loistamaan? Entä mitä kehosi kaipaisi juuri nyt - lempeää venyttelyä, ravitsevaa ruokaa, saunan lämpöä tai ehkäpä reipasta ulkoilua? Mikä saa mielesi virkistymään ja inspiroitumaan?
Elämään kuuluvat kaikenlaiset ajanjaksot iloneen ja suruineen. Se on väistämätöntä. Vaikka joskus horjuisimme kovastikin epätasapainoon elämän ylä- ja alamäissä, on meidän aina mahdollista löytää tiemme takaisin tasapainoomme. Tämä vaatii itseen tutustumista ja kokeiluja, mikä olisi itselle hyväksi eri aikoina ja eri olosuhteissa.
Kukaan itsesi ulkopuolinen ei voi antaa juuri sinua varten räätälöityä reseptiä tasapainoiseen elämään.
Se sinun on selvitettävä itse. Olemme niin valtavan erilaisia ja meihin vaikuttavat asiat eri tavalla. Onneksi oman tasapainon etsiminen ei tarkoita, että meidän pitäisi lisätä elämäämme tai itseemme paljon uutta.
Se ei tarkoita, että meidän pitäisi tehdä enemmän tai olla enemmän. Meissä on jo aivan kaikki mitä tarvitsemme. Sinun ei tarvitse saada jotakin ulkopuoleltasi, vaan päinvastoin karsia ulkoisia tekijöitä ja kääntyä sisäänpäin.
Nyt en puhu eristäytymisestä tai ulkopuoliselta maailmalta sulkeutumisesta. Tarkoitan oman itsen äärelle pysähtymistä. Tutkailua, mitä minussa tapahtuu. Tarkastele sisäistä maailmaasi ilman tuomitsemista tai olotilojen, ajatusten tai tunteiden arvottamista.
Minulle sisäänpäin kääntyminen arjessa tarkoittaa vähän väliä tietoiseen läsnäoloon palaamista. Vien huomion hengitykseeni, olotilaani ja kehoni asentoon. Muutaman hengityksen ajan keskityn vain hengittämiseen — sen tuntemiseen ja rentoutumiseen.
Tällöin voin huomata, mitä minussa on meneillään ja mitä tarvitsisin.
Huomaan vaikka jännittäväni hartioita tai purevani leukoja tiukasti yhteen. En tuomitse mitä huomaan - huomaan vain. “Oho, miten kehoni onkaan juuri nyt.” Voin sanoa itselleni lempeästi: “Pehmenny. Kaikki on hyvin. Ei ole mihinkään kiire.”
Tunnen laskeutuvani kehooni ja samalla mieleni toiminnot — jotka välillä laukkaavat aikamoista tahtia — hieman hidastuvat. Ihmeellinen läsnäolo laskeutuu pikkuhiljaa. Voin sitten jatkaa päivääni hieman tyynemmin, rennommin ja mukavammin.
Tämä on yksi keinoista, jota käytän päivittäin oman tasapainoni vaalimiseen. Sinulle omaan tasapainoosi palaaminen voi olla jotakin aivan muuta. Se voi tuntua ja näyttää aivan erilaiselta.
Mitä sellaista voisit tehdä tänään, mikä rauhoittaa mieltäsi ja palauttaa sinut tähän hetkeen? Mikä tasapainottaa sinun olotilaasi? Mitä keho, mieli ja sielu tarvitsisivat juuri tänään?
