Kultaista keskitietä etsimässä

Muistan lapsuudessani äitini usein käyttäneen sanaparia "kultainen keskitie". Silloin se ei tuntunut kovin maata mullistavalta ajatukselta. Nyt huomaan, että sanaparin taakse kätkeytyy kokonainen elämänfilosofia, jota voi soveltaa lähestulkoon kaikessa. Olisiko tässä jopa avain onnelliseen elämään?

Usein jyrkät äärimmäisyydet tietävät harmia. Liian yksipuolinen ajattelu estää näkemästä laajempaa kuvaa ja asettumaan muiden asemaan. Äärimmilleen viety treenaaminen ei enää edistäkään terveyttä vaan voi aiheuttaa ongelmia. 

Herkuista nauttiminen voi olla hemmotteluhetki ja lempeyden osoittamista itselle, mutta liiallinen sokerin syöminen on haitaksi terveydelle. Tavoitteet ja päämäärät voivat motivoida eteenpäin, mutta liika takertuminen niihin voi estää nauttimasta elämästä tässä hetkessä.

Työssäni mielenterveyden ja hyvinvoinnin parissa olen oppinut, että onni ja elämän tasapaino löytyvät juuri kultaisen keskitien kautta.

Oman tasapainon löytäminen vaatii joskus ääripäissä käymistä, mutta lopulta itselle sopiva elämäntapa löytyykin jostakin sieltä ääripäiden välistä. 

Olen aurinkomerkiltäni härkä, johon liitetään aistinautinnot, elämästä nauttiminen ja materiaalinen runsaus. Härkämaiseen tapaan olen nautiskelija. Pidän hyvästä ruuasta, juomasta, kauniista esineistä ja vaatteista sekä kaikenlaisesta yltäkylläisyydestä.

Kuitenkin mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan myös yksinkertaisuutta ja minimalistisuutta. Pohdin, mikä olisi vähintä, millä pärjäisi tai mikä on riittävästi. Olen oppinut, että yltäkylläisyyden sijaan usein vähemmän onkin enemmän.

Mielestäni elämästä kuuluu nauttia, mutta sopivissa määrin on myös haastettava itseään.

Kasvua tapahtuu eniten silloin, kun menee oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Toisaalta liika itsensä haastaminen uuvuttaa ja vie elämänilon. Kaikkea siis kohtuudella. Aiemmin blogissa olen käsitellyt tasapainoa myös yin- ja yang energioiden näkökulmasta.

Miksi emme sitten kulje kultaista keskitietä? Tasapainon vaaliminen ja äärimmäisyyksien välttäminen eivät valitettavasti tunnu olevan trendikäs apu ongelmiin. Kultaisen keskitien kulkeminen ei lupaa pikatuloksia tai elämää mullistavia transsendentaalisia kokemuksia. 

Kultainen keskitie ei ole uusi innovatiivinen life hack tai tarkka dieetti, jota noudattaa.

Se voi kuulostaa tylsältä tässä nopean mielihyvän ja rajallisen keskittymiskyvyn kulttuurissa. Voi myös tuntua helpommalta turvautua jonkun muun rakentamaan valmiiseen muottiin, kuin hypätä yksin tuntemattomaan etsimään omaa tapaa olla ja elää.

Omasta tasapainosta eläminen on kuitenkin se ainoa tapa, joka tulee palvelemaan sinua. Kukaan muu ei voi ulkopuolelta sanella, mikä on esimerkiksi sinulle sopiva määrä lepoa, millaiset rutiinit sopivat sinulle tai mitkä ovat parhaat keinot hyvinvointisi tueksi. Kokeilujen ja kokemuksen kautta löytyy hiljalleen jokaisen oma kultainen keskitie.